Lähdimme purjehtimaan Jarin kanssa kolmisteen Itämeren yli. Sääennusteen näyttivät kohtuullisilta. Muutama tunti menikin ihan kohtuullisesti. Hangosta muutaman tunnin purjehdittuamme alkoi kuitenkin tapahtua. Nousi todella kova myrsky ja vajaat 40 jalkainen vene tuntui jollalta valtavien aaltojen välissä. Sen seurauksena Teemu oksensi 20 tuntia putkeen enemmän tai vähemmän, pitkään vuoteen omana. Sen sijaan Marita ja Jari jatkoivat ruorihommia useita tunteja pidempään ilman vatsaongelmia. Jossain vaiheessa hekin liittyivät samaan joukkoon, mutta onneksi pysyivät edelleen ruorissa.

En koskaan arvannut, että jonain päivän nähdessäni Ruotsin kokisin sen jonkinlaisena Jumalan siunauksena. Näin oli kuitenkin tällä kertaa. Toivuttuamme reissusta jatkoimme purjehdusta Ruotsin saaristossa, joka oli erittäin kaunista katseltavaa. Reissun kestettyä noin viikon, palasimme Ruotsinlautalla takaisin Suomeen.